Näytetään tekstit, joissa on tunniste tee-se-itse. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tee-se-itse. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

DIY-biokaasu: uusiutuvaa energiaa ja omavaraisuuden perusta

Arkielämässä eniten energiaa menee lämmitykseen ja liikenteeseen. Kolmantena tulee syödyn ruoan tuotanto ja neljäntenä sähkön käyttö, kuten Sitran Resurssiviisas-hanke on osoittanut. Miten lämmitys ja liikenne liittyvät uuteen energiapakettiin? Siten, että niistä kumpikin on kotitalouden tai taloyhtiön kontrolloitavissa. Aurinkoenergia - ja toki myös esimerkiksi tuulivoima - on muunnettavissa ja varastoitavissa synteettiseksi biokaasuksi hyödyntäen ilman hiilidioksidipitoisuutta. Keksintönä kyse ei ole rakettitieteestä vaan jokseenkin yksinkertaisten, olemassa olevien asioiden yhdistelemisestä uusilla tavoilla ja eri kokoluokissa.

Uutta energiapakettia ei suunnitellakaan mediasta tutuilla näyttämöillä, kabineteissa ja suljettujen ovien takana. Sitä tehdään soveltamalla ja tutkimalla myös suuria linjoja, kuten Lappeenrannan teknillisen yliopisto on tehnyt. Sen selvityksen mukaan maailman energiasyöppö, Kiina, voisi nopeallakin aikataululla rakentaa itselleen kokonaan uusiutuvaan tuuli-aurinko-kaasu -ratkaisuun pohjautuvan energiajärjestelmän. Pienessä Suomessa tämä voisi tarkoittaa aurinkopaneelikeskittymien, kaasun muuntolaitosten ja varastoinnin rakentamista taajamiin sekä Gasumin kaasuverkon laajentamista itäraja-Kouvola-Lahti-Helsinki-Tampere -akselin ulkopuolelle. Kaasuverkon kätevästä hyödyntämisestä biokaasun jakelussa kertoo 30000 helsinkiläistalouden kaasuliesien kulutuksen muuttaminen venäläisestä maakaasusta suomalaiseen biokaasuun.

Suurimpia uusiutuvien energioiden ongelmista on energian varastointi, johon kaasu soveltuu hyvin. Aurinkoenergiaa on vastustettu useimmin juuri argumenteilla "ei se paista yöllä eikä talven kylmillä säillä". Kuitenkin vuoden läpi mitaten Suomen saama auringon säteilyenergian määrä vastaa Pohjois-Saksaa, jossa aurinkopaneelien asentaminen on täydessä käynnissä. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet 10 vuodessa yli 80 % ja suurenkin luokan ratkaisut alkavat jo kannattaa ilman julkista tukea. Saksassa on jo hieman teollisen tason yritystoimintaa synteettisen biokaasun ja vedyn tuotantoon tuulella ja auringolla. Kun markkinat heräävät, muutosnopeus saavuttanee pian kaikki energiatoiminnot. Tämä tietenkin sillä ehdolla, että lait ja säädökset eivät estäisi tai haittaisi energian omavaraistuotantoa ja ylijäämän myyntiä energiaverkkoon. Kun nämä esteet raivataan tieltä, tullaan miettimään miljardien veroeurojen ja -dollarien fossiili- ja ydinvoimasijoitusaikeita uudelleen.

Haluatko itse olla mukana muutoksen aallossa edelläkävijänä? Se ei enää ole utopiaa, vaan olemassa olevia omakotitalojen öljysäiliöitä voidaan jo suhteellisen kätevästi muuttaa kaasusäiliöiksi ja hankkia tai tuottaa niihin biokaasua. Kaasusta saa lämmön ohella tarvittaessa sähköä polttokennoilla n. 60% hyötysuhteella ja hukkalämmöllä voi lämmittää talouden vettä.
Aurinkopaneelit voi pian valjastaa kaasun tuotantoon - niin lämmitykseen kuin liikennepolttoaineeksi. Aurinkopaneelien takaisinmaksuajat pienentyvät vuosi vuodelta ja erityisesti silloin, kun energiaa voi varastoida monipuolisesti ja ylijäämän myydä verkkoon. Ennen joka kodin kaasumuuntimien tuloa voit kartoittaa halua hankkia kaasumuunninjärjestelmä lähiyhteisön kesken ja/tai kasvattaa taloutesi omavaraisuutta yhdistelemällä aurinkokeräimiä, aurinkopaneeleja, lämminvesivarastointia, biokaasua (lähteessä maakaasu) ja maalämpöä - jopa pientuulivoimaa.

Asutko kerrostalossa? Vaikuta taloyhtiön tai vuokranantajan kautta seuraavassa yhtiökokouksessa, jotta kerrostaloon saadaan aurinkopaneelit Tampereen esimerkin mukaan ja öljykattilat muutettua kaasukäyttöön. Kaasuverkon alueella voit vaikuttaa paikalliseen energiayhtiöön suuremman biokaasuosuuden saamiseksi verkkoon. Verkon ulkopuolella voit vaatia sijoitusta biokaasulaitoksiin, paikallisen kaasuverkon rakentamisen aloittamista ja tankkauspisteiden lisäämistä. Tehkäämme siis kesähelteistä myös talven lämpö.

Kaikesta tästä on vain yksi johtopäätös: energia voisi olla ilmaista.

Lähde: YLE grafiikka


Lisätietoa biokaasusta ja aurinkopaneeleista:

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Aika pakkelikerroksen puhdistamiseen liioista kemikaaleista

Innostuin tekemään kosmetiikkaa itse. Kävin kurssilla, jossa valmistui kasvojenpuhdistusaine, käsisalva sekä hiustenhoitoaine. Se, kuinka helppoa valmistus on, oli yllättävää. Parissa tunnissa sain kattavan määrän tietoa omatekoisesta luonnonkosmetiikasta ja samalla valmistui muutama purkillinen itsetehtyä kosmetiikka.

Ilahdutti valtavasti saada kaupan tuotteille vastineeksi entistä hoitavampi, iho- sekä myös luontoystävällisempi tuote, jonka INCI -lista (International Nomenclature of Cosmetic Ingredients) on lyhyt ja selvä. Pääraaka-aineina ovat ihoa hoitavat öljyt, tuoksua sekä lisähoitavuutta antavat esimerkiksi kamomillatee, kehäkukka tai joku muu luonnon yrteistä ja eteeriset öljyt.

Ihania reseptejä omatekoiseen kosmetiikkaan löytyy esimerkiksi Pienen tuoksukaupan sivuilta.

 
Innostus itsetehtyyn kosmetiikkaan on herännyt vastaliikkeenä ylenpalttiselle kosmetiikan kulutukselle ja tietoon siitä kuinka kovia kemikaaliyhdisteitä kosmetiikkateollisuus käyttää. On pitkällä tähtäimellä tärkeää tiedostaa, mistä ainesosista kosmetiikkatuote koostuu, millaisen kemikaalikuorman alle altistamme itsemme ja siinä sivussa perheemme ja ympäristön. Tutustumalla oman vapaavalintaisen kosmetiikkatuotteen INCI -listaan (sisällysluetteloon) havaitsee valtavan määrän aineita, joista tavallinen kuluttaja ei ole koskaan kuullutkaan. Vielä vähemmän tietoa on aineen turvallisuudesta pitkittäiskäytössä.

Kirjoitin aikaisemmin, joulukalenterissa, kosmetiikasta ja linkitin uutisointiin, jossa kerrottiin naisten käyttävän jopa 515 kemikaalia päivittäin. Tämä kuormitus vaikuttaa terveyteen sekä ympäristöön eikä näin monen kemikaaliyhdisteen yhteisvaikutusta edes tunneta.

Vaihtoehtoja onneksi löytyy. Yläpalkissa Kosmetiikkana luonnontuote olen laatinut listan luonnonkosmetiikkatuotteista. Mutta vaikka kyseessä on luonnonkosmetiikka ja mahdollisesti myös luomusertifioitu tuote, on silti viisasta tarkistaa tuoteseloste, sillä myös jostain luonnonkosmetiikasta voi löytyä vältettäviä ainesosia, ei tosin niin paljon kuin tavallisesta kosmetiikasta. Itsetehty kosmetiikka on tietysti paras vaihtoehto.

Rita Stiensin saksankielisen hakukoneen kautta voit kolmen alkukirjaimen avulla etsiä onko hakemasi kosmetiikkakemikaali hyvä vai paha. Arvoasteikkona käytetään hymiöitä: kolme hymyilevää merkkiä on paras ja kolme suupielet alaspäin merkkiä huonoin.

Tässä vielä pahojen aineiden listaus.

Vältä ainakin nämä!

Aluminum Zirconium Trichlorohydrex GLY, Aluminum Chlorohydrex
Aluminum Chloride
Benzalkonium Bromide, Benzalkonium Bromide, Benzisothiazolinone
BHA, BHT
Bronopol (INN), Bromochlorophene, 
Boric acid
DEA-
Dibutyl phthalate

Ceteth-, Ceteareth-,
Cetrimonium Bromide
Chlorhexidine Digluconate
-cone -loppuiset (silikoniyhdisteitä)
DMDM hydantion
Diazolidinyl urea, Diaminopyrimidine Oxide, Disodium EDTA
Disodium Laureth Sulfosuccinate
EDTA
Formaldehyd
Hydroquinone
Imidzaolidinyl urea
Iodopropynyl Butylcarbamate
Isodecane, Isolaureth-
Laurylpyridinium Chloride, Laureth-,
MEA-,
Methenamine, -methicone
Methyldibromo Glutaronitrile, Methylchloroisothiazolinone, Methylisothiazolinone
Nanoparticles
Oxybenzone
Parfum a.k.a Fragrance --> nämä voivat sisaltää mitä vain...
p-Phenylenediamine
Parabens (erityisesti Propyl-, Isopropyl-, Butyl-, ja Isobutyl- parabeenit)
PEG- ja PPG-, Polyethylene, Cetyl-PG Hydroxyethyl Palmitamide
Petroleum distillates
Phenyl Mercuric Acetate, Phenyl Mercuric Borate, Phenylparaben, Phenol
Phthalaatit
Polyacrylamide Copolymer, Polysorbate-
Quaternium-
Resorcinol
-siloxane
Sodium Iodate, Sodium Polynaphthalenesulfonate, Sodium borate, Sodium Coceth Sulfate, Sodium Laureth-
TEA-,
Toluene
Triclosan, Trichloroethane,  Trisodium-, Trideceth-

Tiesitkö...
1. Kosmetiikkatuotteesta päätyy pesun yhteydessä viemäreiden kautta vesistöihin merkittävä määrä sinne kuulumattomia kemikaaleja vaikuttaen siihen, että esimerkiksi kaloissa on havaittu käyttäytymishäiriöitä kutuaikana. Uroskaloissa on havaittu muutoksia ja uroksen ja naaraan lisääntymisrituaaleissa uroskalat ovat häiriintyneet eivätkä käyttäydy lajityypillisellä tavalla.

2. Parabeeneja löytyy valtaosasta kosmetiikka -ja pesutuotteita. Niiden turvallisuus säilöntäaineena on uusissa tutkimuksissa kyseenalaistettu. Ne toimivat kehossa estrogeenin tavoin. Myös rintasyöpäkasvaimista on löytynyt parabeeneja.

3. Tanskassa raskaanaolevia naisia suositellaan olemaan käyttämättä kosmetiikkaa, kun taas Suomessa asiasta ei edes mainita neuvolassa.

Lähdetietoa ja lisätietoa:
Kirja Kemikaalit kulutuksessa (pdf)
David Suzuki's foundation Dirty Dozen backgrounder (pdf)

perjantai 23. elokuuta 2013

Vanhan kunnon ruisleivän paluu

On ihanaa havaita, että jotkut ovat löytäneet perinteisen tavan valmistaa itse ruisleipää. Ehkä tässä asiassa mieleenpainuvin kokemus oli tavata nuori mies noin vuosi sitten junassa ja siinä muita asioita jutellessamme hän mainitsi valmistavansa itse omat leipänsä. Täytyy myöntää, etten olisi päältä päin uskonut. Hattua nostan!



Tästä innostuneena ja rakkaudesta aitoja ja alkuperäisiä makuja kohtaan päätin itse tehdä leipäni. Itse leipomalla voi vaikuttaa siihen, että leipä on suomalaista (muuten paitsi suolan osalta). Kauppojen antimista suurimpien leipomoiden, kuten esimerkiksi Fazerin tai Oululaisen, myymät ruisleivät eivät ole täysin suomalaisia. Fazerilla esimerkiksi vain puolet rukiista on suomalaista, Vaasan käyttämästä rukiista vain kolmasosa. Tekemällä itse voi myös valita raaka-aineet ja tukea lähiruokaa ja lähellä toimivia myllyjä.

Omin kätösin tehty leipä on jotain toista kuin kaupasta saatava höttötuote. Uunista vastatulleen ruisleivän ihana tuoksu valtaa koko kodin! Tuoreen itsetehdyn leivän makua ei vain voita mikään teollinen leipä. Pieni tekemiseen nähty vaiva on sen arvoista, ja taikinan teko on myös terapeuttista. Suosittelen.

Leiväntekoni eteni näin:

Juureen tehtyyn leipään tarvitaan vain vettä, jauhoja ja suolaa.
Muut tarpeelliset asiat: iso kulho, puuhaarukka, pyyhkeitä.

Leipominen ottaa aikaa, mutta sitä ei tarvitse säikähtää, sillä kaikenkaikkiaan ruisleivän teko on hyvin yksinkertaista. Leivän leipomiseen on hyvä varata kaksi päivää (jos valmistaa juuren, on hyvä varata kolme päivää), sillä juuri ja leivän kohoaminen ottavat oman aikansa. Taikinasta saa kolme tai neljä leipää - ja mikä parasta - hyvin edullisesti.

Leivinuunilla on erityinen osa ruisleivän valmistumisprosessia, mutta sähköuunissakin ruisleipä valmistuu hyvin. Sähköuunissa ruisleivän kuoresta tulee hieman kovempi, joten leipien kannattaa olla perusruisleivän kokoa vähän pienempiä.

JUURI
Valmistin juuren palasta lempiruisleipääni (noin 10 g), 3 dl vettä ja 3 dl luomuruisjauhoja. Murensin leivän kulhoon ja sekoitin joukkoon veden ja jauhot. Laitoin juuren tekeytymään 24 tunniksi jääkaapin ylähyllylle, jossa on vedoton paikka, taikinakulho peitettynä pyyhkeellä.
Juuri on valmis, kun se kuplii ja tuoksuu happamalta.

TAIKINA
Otin juurta talteen 2 dl seuraavaksi leipomiskerraksi. Laitoin juuren sekaan jauhoja sen verran, että taikina oli hieman löysää, mutta pysyi kasassa. Lisäsin siihen vielä 3 tl suolaa. Vaivasin taikinan hyvin ja annoin nousta noin vuorokauden. Lisäsin taikinaan jauhoja ja leivoin taikinasta pyöreät leipäset, joiden jälleen annoin nousta noin 2 tuntia ja laitoin 200 -asteiseen uuniin reiluksi tunniksi. Leivän tietää olevan valmis, kun se kumisee pohjaan napauttaessa.

JÄLKILÄMPÖ
Otettuani leivät uunista kiedoin ne pyyhkeisiin ja villapaitaan ja laitoin kylmälaatikkoon noin vuorokaudeksi tekeytymään. Pussitin leivät paperipusseihin.

Linkkejä ruisleivän maailmaan:

YouTubessa suomenkielinen tutoriaali ruisleivän tekoon vaihe vaiheelta
Maa- ja kotitalousnaisten ruisleipätalkoiden sivut, jossa ohjeita ja niksejä leipomiseen
Maa- ja kotitalousnaisten ruisleipätalkoot -lehtinen (pdf-tiedostona)
Perusohje ruisleivälle Marttojen sivulta

Leipomisen iloa!