Pellolla ja kasvimaalla

Kasvukausi lähestyy

Auringonvalo herättää talvehtineen viherpeukalon havahtumaan kevään tulosta. Tekee mieli laittaa sormet multaan, kylvää ja seurata kasvun etenemistä, sen voimaa.

Tein jo jonkin aikaa sitten inventaarion siemenvarastostani ja hankin lisäksi uusia kiehtovia lajeja kokeiltavaksi. Siementilaukseni on saapunut ja nyt on aika laittaa esikasvatukseen osa siemenistä. Tänä vuonna on tarkoitus kokeilla biodynaamisen kalenterin oppeja oman viljelyni pohjana.

Aika rientää! Tämä on meidän neljäs kesä kaupunkiviljelyssä sekä kolmas kesä kumppanuusviljelyssä. Nämä yhteisöt tarjoavat mahdollisuuden kasvataa itselleen puhdasta ja edullista ruokaa. Kaupunkiviljelyssä kasvatamme omat kasvimme itsetehdyssä laarissa, mutta kumppanuusviljelyssä meidän yhteisöllä on oma peltoalue, jota viljellään yhdessä talkoovoimin ja saatu sato jaetaan tasan osakkaiden kanssa.

Kylvö biodynaamisen kalenterin mukaan

Olen ollut tietoinen tästä "kuukalenterista" jo muutaman vuoden ajan, mutta nyt ensimmäistä kertaa toimin sen ohjeiden mukaan. Biodynaamisesta kalenterista selviää, milloin on hyvä aika istuttaa eri kasvilajit. Tämä pohjautuu kuun kiertoon. Biodynaaminen kalenteri, josta käytetään myös nimeä kylvö- ja korjuukalenteri, jakaa kasvit juureksiin eli kasveihin, jotka tuottavat satoa maan alla sekä maan päällä satoa tuottaviin kasveihin, jotka ovat jaoteltu lehtikasveihin, marjoihin ja kukkakasveihin. Näille kaikille on suositeltu eri kylvö- ja istutusajat ja ne on määritelty tarkkaan, jopa tunnin tarkkuudella (esimerkiksi tänään 27.3. on hyvä päivä kylvää lehtikasveja). Kalenteri on avuksi ohjeistamaan, milloin on suotuisin aika kylvää, istuttaa, hoitaa ja korjata sato.

Biodynaamisen kalenterin on kehittänyt Maria Thun. Sen voi hankkia itselleen perinteisenä kalanterina, mutta netistä löytyy myös sivusto Biodynamic Calendar (linkki ohjaa sivuston ruotsinkieliseen sivuun, koska suomenkielistä ei ollut, kylvö- ja istutusaikojen ollen suurin piirtein samat kuin täällä).

Siemenistä taimiksi ikkunanlaudalla

Tänä keväänä olemme esikasvattaneet siemenistä muutamia lajeja niin kaupunkiviljelylaariimme kuin yhteisöviljelyyn pellolle. Kasvejen istuttaminen on aina yhtä kiehtovaa ja siitä saa iloa. Mielenkiintoista on seurata milloin kasvit työntävät versonsa mullasta ja alkavat vihertymään päivänvaloa saadessaan. Alla kuvia muutaman viikon ajalta ja ihan ensimmäisenä meidän innokkain taimi.

Tämä kevät on ollut yllättävän aikaisessa. Näin huhtikuun lopulla maa jo ulkona vihertää ja lämpöäkin on päivisin ollut melkein 20 astetta, joten pian taimet saa mennä ulos karaistumaan vahvoiksi. Siitä alkaakin seuraava odotus: sato ;)

Maan antimia, yhteisöllisyyttä ja sadonkorjuun juhlaa

Olemme osallistuneet tänä vuonna Juurikas Jkl -kumppanuusviljelyyn. Satoa on tullut enemmän kuin osasi aavistella ja nyt on sadonkorjuun aika!

Kumppanuusviljely on ollut meille mahtava tilaisuus päästä lähemmäksi viljelytoimintaa. Emme ole kouluttautuneita viljelijöitä tai edes suuresti kokeneita puutarhureita, vaan kaupunkilaisia, joita tieto ruoan alkuperästä kiinnostaa enemmissä määrin. Meillä on lisäksi intoa osallistua ja halu saada puhdasta ruokaa, joten tästä syystä kumppanuusviljely onkin ollut juuri omiaan meille. Olemme saaneet kesän aikana paljon uutta tietoa ja tekemisen kautta oppineet ymmärtämään ruoan tärkeyttä uudelta näkökannalta ja arvostamaan sitä sen vaatiman työmäärän kautta. Onnistumisen tässä kumppanuusviljelyssä mahdollisti pellollemme palkatut työntekijät, joilla on koulutuspohja viljelylle ja tietoa ja taitoa saada pelto kukoistamaan. Tämä oli ensimmäinen vuosi Juurikas Jkl:n toiminnassa ja kumppanuusviljelykokeilu tuotti hyvin tulosta, joten jatkoa on luvassa.

Ensimmäiset talkoot olivat keväällä ja alkukesästä, johon kaikkien juurikaslaisten oli osallistuttava, jotta viljelykset saatiin sysättyä käyntiin. Kumppanuusviljely on siitä hyvä viljelytoiminta, koska se ei sido osakkaita pellolle koko kesäksi. Palkatut työntekijät pitävät huolen sadosta ja sen jakamisesta.
Joka viikko kesäkuusta alkaen satoa alettiin jakamaan osuuksien kesken tasan. Viikottain ruokaa on tullut niin paljon, että kauppareissut ovat täysin vähentyneet kasvisten osalta. Olemme saaneet pellolta salaatteja (mm. keräsalaattia), pinaattia, mangoldia, retiisiä, punajuurta, perunaa, lanttua, kesäkurpitsaa, papuja, härkäpapuja, herneitä, yrttejä, sipulia, valkosipulia... Yllä on kuva viikottaisesta sadonjaosta per yksi osuus ja seuraksi muutama kesäinen peltokuva Oravasaaren kukoistavalta pellolta.

Keräsimme ja kuivatimme myös yrttejä ja hortaa (villivihannes eli kasvi joka kasvaa vapaana luonnossa esim. voikukka, nokkonen) tänä vuonna enemmän kuin aikaisempina vuosina. Yrtit kasvoivat osaksi pellolla ja osaksi kaupunkiviljelylaarissamme Kankaan puutarhalla.
Pellon antimien lisäksi poimimme perinteisesti metsästä marjat ja sienet. Kauniina syyspäivinä on ihanaa ja voimauttavaa lähteä hiljaiseen metsään rauhoittumaan ja keräämään talveksi vitamiinit talteen.

Omenat olen soseuttanut pakkaseen ja niistä on syöty useampi omenapaistoskin. Nyt antaa talven pimeyden tulla, olemme valmistautuneet. :)
Tässä vielä helpot syysreseptit omenakaurapaistokselle ja omenasoseelle, joista itse tykkään.

Tiedoksi
Kaikki kiinnostunteet ovat tervetulleita lauantaina 7.9. Juurikas Jkl:n järjestämiin talkoisiin Oravasaaren pellolla ja tutustumaan kumppanuusviljelytoimintaan. Tarkemmat tiedot löydät Juurikas Jkl nettisivuilta.

Kiinnostunut? Mukaan viljelytoimintaan?

Infoa kaupunkiviljelystä
Kaupunkiviljely.fi
Syötävä kaupunki

Kumppanuusviljelyä
Jyväskylässä Juurikas Jkl
Tampereella Meirän pelto
Turussa Livonsaaren osuuspuutarha
Vantaalla Kaupunkilaisten oma pelto

Viljelyä kaupungissa, yhteisössä

Olemme kasvattaneet ikkunanlaudalla yrttejä, josta kirjoitinkin tähän blogiin aikaisemmin Viljelyä kaupungissa, asunnossa -otsikolla, mutta halu on ollut saada viljellä myös ulkotilassa. Tästä syystä otimme osaa kaupunkiviljelyprojektiin. Asiat ovat lähteneet käyntiin varsin hyvin, sillä kaupunkiviljelyorganisointi on hyvissä käsissä ja innokkaita tekijöitä yhteisen projektin eteen on riittänyt.

Viime viikonvaihteessa järjestetyissa kyläjuhlissa vierailijoita puutarhalla kävi useampi sata, joten onnistuneet juhlat olivat vaikka sää ei aivan suosinutkaan. Tämä tempaus on herättänyt selvästikin kiinnostusta. Alla vielä tapahtumasta oman kätösen jälkeä julisteen muodossa:

Olemme päässeet viljelyn makuun ripeästi ja hyvä yhteishenki kaupunkiviljelyporukassa vain lisää innostusta. Aloitimme kokeilumielessä tutustuen toimintaan. Meillä ei ole suuret tavoitteet, ja ilahduttaa, jos edes jonkinlaisen sadon saamme kerättyä syksyllä. Kaupunkiviljely on antanut kuitenkin laajemmat viljelymahdollisuudet, ja mikä parasta, mitä enemmän innostuneita ihmisiä sitä vähemmän työtä, sillä kastelukin hoituu vuorottelemalla. Talkootyöllä olemme saaneet valatavasti aikaan - koko puutarhan. Tässä meidän kehitysvaiheita laatikosta istutukseen:

 

Kankaan puutarhan alkukesän kehitysvaiheet laatikoiden asettelusta istuttamis-/ versoamisvaiheeseen:

Hieno mahdollisuus niille kaupunkilaisille, joilla ei ole parveketilaa, mutta joilta löytyy halua viljellä. Miksei myöskin niille, joilla tilaa on, sillä tämänkaltaiset projektit mahdollistavat yhteisöllisyyden.

Syksymmällä laitan päivityksen tänne blogiin siitä millaisen sadon olemme saaneet kerättyä, joten sitä odotellessa voi tutustua kaupunkiviljelytoimintaan seuraavista linkeistä. :)

Infoa kaupunkiviljelystä:

http://kaupunkiviljely.fi

http://dodo.org/ryhmat/kaupunkiviljely

http://kankaanpuutarha.wordpress.com

Viljelyä kaupungissa, asunnossa

Viherpeukalo on herännyt kevään myötä halukkaana työntämään sormensa multaan. Kova innostus on istuttaa mitä monenlaisimpia yrttejä ja taimia. Mutta mitä kasvi-istutuksia voi tehdä sisätiloissa tai parvekkeella, jos ei ole omaa maata?

Täällä tiedonantoa:
http://kaupunkiviljely.fi/ (kaupunkiviljelyn abc)
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/kodin_kasvit/ (Marttojen ohjeet kodin kasveille ja istutukseen)
http://www.yrttitarha.fi/ (kattavan tietopaketti yrttien viljelystä)

Kasvavat taimet tarvitsevat vettä päivittäin ja valoisan paikan vihertyäkseen. Kasvatus ei ole vaikeaa, mutta vaatii pientä vaivannäköä. Tarvitset vain siemeniä, multaa, vettä ja astian/ruukun.

Pieniä herneenversoja