Nämä ravintorikkaat kasvit ovat löytäneet tiensä kaupasta ruoan valmistukseen jo useamman vuoden ajan, mutta nyt halusimme koettaa viljellä kasvit alusta asti itse. Kasvien parhaita puolia ovat ravintoarvojen lisäksi niiden kasvaminen Suomen oloissa. Yllätyimme kummankin kasvin suhteen helppohoitoisuudesta ja vaivattomuudesta. Lopputulos oli kiitettävä, sillä satoa saimme hyvin omiin tarpeisiimme.
HÄRKÄPAPU (Vicia faba)
Härkäpapu on mainio proteiinin lähde ja sisältää miltei 30% proteiinia, mikä on enemmän kuin lihassa tai herneessä. Härkäpavussa ei tosin rasvaa ole. Sitä voidaan käyttää ruoanlaitossa samoin kuin muitakin papuja. Kasvi on kookas ja sen siemenet suuria. Ravinnoksi käytetään vain siemenet (mutta on myös lajikkeita, joista käytetään koko palko).
Viljely
Härkäpapujen istutussuositus on keväällä toukokuun alussa, koska kasvi ei ole hallan arka ja itää myös alhaisissa lämpötiloissa, härkäpavun voi istuttaa suoraan maahan. Kylvösyvyys 5 cm, taimiväli 15–20 cm, riviväli 40–60 cm. Kasville riittää kastelu kuivilla jaksoilla, mutta muita hoitotoimenpiteitä härkäpapu ei juuri vaadi.
Härkäpapu ei tarvitse tukea, sillä sen juuristo on suuri ja varsi kasvaa tanakaksi. Härkäpavun maaperän rakennetta parantava vaikutus on merkittävä. Härkäpapu on myös hyvä perunan kumppanikasvi, sillä se tuottaa typpeä myös perunalle. Sato alkaa valmistua elokuussa.
Hankimme luomuhärkäpavunsiemeniä Hangdown- lajikkeelta, joka peräisin 1800-luvulta. Keskiaikainen, kasvuaika n. 80 vrk. Rotevakasvuinen. Korkeus n. 120 cm. Roikkuvat palot 18–20 cm pitkät. Siemenet tosi suuria ja hyvän makuisia.
Kasvatimme härkäpavun pellolla, jossa maalajina savimaa. Härkäpapu on vaatimaton maalajin suhteen, mutta tykkää erityisesti savimaasta. Ravinteeksi maahan laitoimme kanankakkaa.
Käyttö ravintona
Vihreitä, nuoria, härkäpapuja voi valmistaa ruoaksi keittämällä noin 20 minuuttia suolavedessä. Ruskeaksi ehtineet, tuleentuneet, härkäpavut (jotka voi kuivata) valmistetaan liottamalla yön yli, jonka jälkeen keitetään vedessä noin 45 minuuttia.
Härkäpavuista voi valmistaa esimerkiksi härkäpapurokkaa ja niitä voi lisätä proteiinin lähteiksi laatikoruokiin, patoihin, salaatteihin, ohrattoon / risottoon, pastan kanssa - melkeinpä mihin ruokaan vain.
Ravintoarvot g / 1000 kcal (keitetty härkäpapu)
Proteiinia 69,09 (suositus 25)
Lysiiniä 4,42 (suositus 1)
Metioniinia ja kysteiiniä 1,44 (suositus 0,50)
Lisätietoa härkäpavista, viljelystä ja sen historiasta
Härkäpavun viljely luomutilalla, pdf -tiedosto
HAMPPU (Cannabis sativa)
Öljyhampusta on vielä joillakin ihmisillä ennakkoluuloja ja väärä olettamus, sillä öljyhamppu yhdistetään hyvin usein toiseen, päihdyttävään, hamppukasvin alalajiin. Hampunsiemenet ei sisällä THC:tä, huumaavaa ainetta, josta hamppu nykyisellään on tullut tunnetuksi. Hamppu päihittää ravintoarvoiltaan muun muassa proteiinipitoisen soijan. Hampussa on noin 25% proteiinia, monityydyttymätöntä rasvaa noin 33%. Siemenet ja niistä puristettu öljy ovat kolesterolittomia sekä gluteiinittomia. Siemenissä on myös kaikki ihmiselle välttämättömät 20 aminohappoa sekä omega-3 ja -6 rasvahapot ihmiselle ihanteellisessa suhteessa.
Viljely
Kylvö huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Hamppu kestää -5°C, mutta suositeltavaa olisi kylvää, kun hallanvaara on ohi. Kylvösyvyys noin 1 - 2 cm, riviväli 12 cm.
Hamppu toimii myös hyvänä esikasvina, sillä hamppu jättää maahan paljon orgaanista ainesta, joka seuraavana vuonna antaa noin 10 - 30% paremman sadon alueella seuraavaksi viljeltävälle kasville. Hamppu vilkastuttaa pieneliötoimintaa, kuohkeuttaa maata ja tuuheiden lehtiensä ansiosta jättää sen rikkakasvittomaksi.
Öljyhamppu on hyvä kasvi myös pitämään kasvimaalla tuholaishyönteiset poissa. Mutta siemenet menevät lintujen suuhun, jos niitä ei kerää ajoissa.
Sadon puinti kun 70% sadosta kypsää eli tummunutta, tuleentunutta. Sato on kuivattava matalassa lämpötilassa ja siemenet tulisi kuivattaa heti 10%.
Kokeilimme laittaa maahan luomu öljyhampunsiemeniä, Finola -lajiketta, jotka olimme ostaneet ravinnoksemme ja ne itivät hyvin. Kasvatimme öljyhampun pellolla, jossa
maalajina hiesumaa. Hamppu tykkää kuohkeasta ja multavasta maasta, mutta menestyy erilaislla maalaaduilla. Ravinteeksi maahan laitoimme kanankakkaa.
Käyttö ravintona
Valmis proteiininlähde sellaisenaan, jota ei tarvitse erikseen valmistaa. Hamppua voi lisätä mysleihin, salaatteihin, puuron tai jogurtin päälle, valmistaa hefua (tofun tapainen hamppuvalmiste), hamppumaitoa tai napsia välipalana. Hamppua ei suositella kuumennettavaksi sen sisältämien omaga-rasvahappojen takia, sillä rasvahapot tuhoutuvat kuumennettaessa, mutta hamppua kyllä voi käyttää leivonnassa lisukkeena antamaan purutuntumaa.
Ravintoarvot g / 1000 kcal (hamppurouhe)
Proteiinia 47,26 (suositus 25)
Lysiiniä 2,25 (suositus 1)
Metioniinia ja kysteiiniä 2,17 (suositus 0,50)
Lisätietoa hampusta ja sen viljelystä
Hamppu viljelykiertokasvina, pdf -tiedosto
Hamppu - mahdollisuuksien kasvi
Edit: tsekkaa myös
https://jyvashamppu.fi
Näitä kasveja laitamme ehdottomasti kasvamaan myös ensi kesänä! Suosittelemme muillekin viherpeukaloille kokeiltavaksi.
