Vertailimme eri energiamuotoja ja teimme selkoa niiden välille. Olemme saaneet soittoja energiayhtiöiltä ja näillä sähköntarjoajilla on aina tarjota halpaa uusiutuvaa sähköä. Mutta minkälaista sähköä?
Haluamme valita sähkön itse tukemalla energiamuotoa, joka on myös huomisen energiamuoto. Energiaratkaisuilla on vaikutusta ilmastoon nyt ja tulevaisuudessa. Siksi teemme valinnan siltä pohjalta minkälaista uusiutuvaa ekoenergiaa haluamme suosia. Ja vielä - jotta asia ei olisi liian mutkatonta - kenen energiaa haluamme suosia. Lähes kaikilla energiayhtiöillä on tarjota uusiutuvaa energiaa, mutta se tulee sivutuotteena jonkin uusiutumattoman energian ohella. Siksi haluamme selvittää myös ne energiantarjoajat, joiden kautta ei anna tukea välillisesti esimerkiksi ydinvoimalla, turpeella tai fossiilisella polttoaineella tuotetettuun energiaan.
Ynnäämme yhteen plussat ja miinukset ja niiden valossa tarkastelemme asiaa. Meille merkitsee lopputuloksessa eniten se että energia on mahdollisimman puhdasta, täysin kotimaista, hajautettua, mielellään paikallista ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Emme halua energiantuotantomme sisältävän suuria riskejä tai megalomaanisia investointeja. Näistä toimii esimerkkinä Suomen kannattamattomin energiainvestointi, ydinvoimalaitos Olkiluoto 3, joka on maailman kalleimpia rakennuksia, ollen kalliimpi kuin yksikään pilvenpiirtäjä tai luksuskasino, eikä edes välttämättä koskaan tuota energiaa. Tarvitsemme hyviä ratkaisuja, tänään.
Juuri tehdyistä poliittisista päätöksistä Leo Stranius kirjoittaa blogissaan otsikolla Minihallitusneuvottelut: Ympäristön kannalta hyvää ja huonoa. Poimin muutaman hyvän asian teksitä: uusiutuvia energiamuotoja tullaan lisäämään, vähähiilistä yhteiskuntaa rakentamaan ja tämän hallituskauden aikana ei myönnetä uusia periaatelupia ydinvoimaloille.
Suomi voisi ottaa mallia maailmalta, kuten Saksasta. Ylen uutisoinnissa Saksa tuotti jo puolet sähköenergiasta auringon avulla.
UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT
Aurinkoenergia
Plussat
- Kotimaista "ilmaista" energiaa
- Polttoainevapaata energiaa
- Aurinkoenergiaa saadaan Suomessa yhteensä lähes sama määrä kuin Keski-Euroopassa
- Pystyy tuottamaan lämpöä sekä sähköä
- Ympäristöystävällinen, CO2 -vapaa
- Ei päästöjä ilmaan, veteen, maahan
- Ei kuluta, lämmitä, saastuta vettä
- Lisää energiaomavaraisuutta
- Nopeasti käyttöönotettava
- Saatavilla monen kokoisina eri käyttötarkoituksiin
- Ylijäämäsähkö voidaan varastoida akkuihin
- Käyttökustannukset alhaiset
- Aurinkosähkön hinta on radikaalisti pudonnut viime vuosina
- Nykyään markkinoilla olevat aurinkokeräimet ovat tehokkaita ja hyvin luotettavia
- Yhteensopiva kaikkien lämmitysjärjestelmien kanssa
- Ei jätä jälkiä tai muunna ympäristöä
Miinukset
- Kylmillä alueilla tarvitaan myös toinen lämmitysjärjestelmä (esim. käyttöveden ympärivuotiseen lämmittämiseen)
- Tuotantohuipun aikaan (esim. kesäisin) sähkönkysyntä vähäisempää, tuolloin varastointi väliaineen kautta
- Aurinkoa ei voi säädellä, "heiluva" energiamuoto
- Aurinkopaneeleiden käyttöikä noin 30 vuotta
Tuulivoima
Plussat
- Kotimaista "ilmaista" energiaa
- Polttoainevapaata energiaa
- Tuulen nopeudet ja suunnat ovat tuulivoimateknologialle hyviä kaikilla mantereilla niin rannikolla kuin sisämaassa
- Suomenlahden rannikko tuulialueena varsin hyvää
- Ei vaadi suuria määriä varavoimaa
- Ympäristöystävällinen, CO2 -vapaa
- Ei päästöjä ilmaan, veteen, maahan eikä voimala vie suurta tilaa
- Ei kuluta, lämmitä, saastuta vettä
- Lisää energiaomavaraisuutta
- Voidaan rakentaa myös merelle
- Nopeasti käyttöönotettava
- Hajautettu energiantuotanto
- Parantaa sähköverkon toimivuutta
- Lähes kaikki osat kierrätettäviä
- Käytön jälkeen alueelle ei jää jälkiä voimalasta
Miinukset
- Haitta maisemassa
- Tuulta ei voi säädellä, "heiluva" energiamuoto
- Välke
- Mahdolliset vaikutukset linnustoon ja lepakoihin
- Mahdollinen äänihaitta
- Sähköverkko muutettava älykkäämmäksi suurempaa tuotantoa varten
- Tuulivoimaloiden käyttöikä 20 vuotta
- Vaatii useamman kotitalouden investoinnin, mitä suurempi yksikkö sitä energiatehokkaampi
- Propellimallin dominanssi, muiden, kuten ruuviturbiinin kehitys rajattua
Vesivoima
Plussat
- Kotimaista "ilmaista" energiaa
- Lisää energiaomavaraisuutta
- Tuotantokustannuksiltaan edullista
- Vakaa tuotanto
- Säätövoima, jonka avulla voidaan lisätä tai vähentää vesivoiman tuotantoa
- Globaalisti ympäristöystävällistä (mutta ei paikallisesti)
- Pienet CO2 -päästöt
Miinukset
- Vesivoiman ostaminen ei lisää uusiutuvan energian tuotantoa Suomessa
- Vesivoimalaitoksista voidaan ostaa Ekoenergia-merkittyä vesivoimaa, mutta sen alkuperä voi jäljittyä sähköpörssiin ja mm. Norjan suuriin vesivoimalaitoksiin
- Suomen merkittävimmät vesivoimakohteet rakennettu jo vuosikymmeniä sitten
- Lisärakentaminen laitteistoja uusimalla
- Vedelle luotava keinotekoinen korkeusero patoamaan vettä, Suomen korkeuserot vähäisiä
- Allas- ja pumppuvoimalaitokset tarvitsevat laajan tekojärven
- Tekojärven pohjalta vapautuu kasvihuonekaasuja: hiilidioksidia ja metaania
- Yleensä tuhoisa vaikutus paikalliseen elinympäristöön, sillä maa-alat jäävät veden alle, jolloin eliöstö tuhoutuu tai joutuu siirtymään veden tieltä
- Patoaltaat keräävät raskasmetalli- ja muut vesistöpäästöt, joiden ainesosat siirtyvät vedestä kaloihin ja ihmisiin
- Paikalliset ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat rakentamisesta ja tuotannosta
- Väliaikaiset tai pysyvät muutokset vesiluonnossa ja kalakannoissa
- Estävät vaelluskalojen luonnollisen kulun
- Luonnontilassa olevien jokien väheneminen
Puu
Plussat
- Parempi kotimainen vaihtoehto fossiilisille polttoaineille
- Uusiutuu melko tasaista tahtia
- Suomessa runsas metsäpeite ja kasvu
- Soveltuu puumassan polttamisen ohella biopolttoaineeksi
Miinukset
- Kestävästi käytettävän puubiomassan potentiaali on rajallinen
- Polttaessa vapautuu päästöjä niin kuin hiilessä
- Suomen metsäluonto jo nyt liian tehokkaassa käytössä, luonnonvaraista metsäpeitettä noin 1% metsäpinta-alasta
- Energiapuunotto nuorentaa metsää ja sitä kautta pienentää hiilinielua
- Energiapuun käyttö on ilmeinen uhka metsien monimuotoisuudelle
- Hakkuutähteiden kerääminen energiaksi poistaa ravinteita metsästä
- Kantojen käyttö polttolaitoksissa ongelmallista juurakoiden kivien ja hiekan takia
- Kantojen repiminen maasta vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen tavoin, joita vielä ei tunneta
- Hakkuiden maisemahaitat
Peltobiomassa ja biokaasu
Plussat
- Kotimaista energiaa, osaamisen vientipotentiaali
- Voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin: sähköksi, lämmitykseen tai liikennepolttoaineeksi
- Lisää energiaomavaraisuutta
- Biopolttoainetta voi tuottaa kaikesta orgaanisesta aineesta esim. kaatopaikkajätteestä, jätevesipuhdistamoiden lietteestä, maatalouden tuotteista, metsäjätteistä
- Lannan ja oljen potentiaali on samaa kokoluokkaa tai jopa suurempi kuin puun
- Peltobiomassalla vähemmän kielteisiä ympäristövaikutuksia kuin puulla
- Jäteperäisien raaka-aineiden tuotetun biokaasun elinkaaren aikainen kasvihuonekaasutase on energiakasveja parempi
- Peltobiomassa ei kilpaile pinta-alasta ruokakasvien kanssa
- Jalostusarvo maksimoituu polttoaineena, vaikka suurin osa käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa
- Biokaasu ympäristöystävällistä, sillä se vähentää lähi- ja hiukkaspäästöjä
- Jalostetun biokaasun poltosta ei synny myrkyllisiä pakokaasuja
Miinukset
- Viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa ruokaturvan heikentymistä kehittyvissä maissa
- Kaikkia materiaaleja ei ole saatavilla ympäri vuoden
- Jätteen jaottelu ja kerääminen työlästä
- Hiukkaspäästöt
- Prosessissa syntyvä metaani on voimakas kasvihuonekaasu, joka vaatii täysin ilmatiiviin ulkokuoren
- Biojätteet ja sivuvirrat ovat parempi vaihtoehto kuin sellaiset energiakasvit, joiden viljely vaatii energiaa ja lannotteita ja siten aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä jo kasvatusvaiheessa
Maalämpö
Plussat
- Kotimaista "ilmaista" energiaa ollen auringosta lähtöisin olevaa energiaa, joka varastoituu maan pintakuoreen, kallioon, vesistöihin
- Varma ja tasainen lämmönlähde koko vuoden
- Lämpöä voidaan tuottaa melko edullisesti
- Fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempi vaihtoehto
- Lämpökaivon asentaminen ei vaadi mittavia kaivaustöitä
Miinukset
- Hankintainvestointi on suhteellisen suuri (arvio 10-15 vuotta ennen kuin sijoitus maksaa itsensä takaisin)
- Kallioon ei liian lähekkäin kannata porata maalämpöputkia, sillä kallio voi jäähtyä
- Maalämmön lisänä tarvitaan sähköä verkosta mm. kompressorin toimintaan
- Ympäristöriskejä pohjavesialueilla
- Lämpökerroin vaihtelee
- Tarvitaan toimenpidelupa, jonka voi hakea paikallisesta rakennusvalvonnasta
- Käyttöikä 25 vuotta
- Mahdollinen äänihaitta
- Sitä kattavampi mitä suurempi asunto ja energiankulutus ovat
Aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia
Plussat
- Aaltovoima voi tarjota ennustettavaa energiantuotantoa aiheuttamatta haittaa maisemalle
- Sähköä luodaan reaaliajassa aaltojen liikettä hyödyntämällä
Miinukset
- Ei tuoteta Suomessa
LISTA EI-VIHREISTÄ ENERGIAMUODOISTA
Kestävän energiamallin vastaisia, luontoa kuormittavia / saastuttavia energiamuotoja, joiden käytöllä pitkäaikaisia seurauksia ympäristölle. Nämä energiamuodot eivätkä uusiudu, joten niitä joudutaan etsimään syvemmältä ja vaikeammista paikoista, mikä lopulta johtaa siihen että energian saamiseen menee enemmän energiaa kun sitä saa käyttöön eli hyötysuhde jää miinukselle.
- Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu energia, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu
- Turpeella tuotettu energia
- Yhdyskuntajätettä polttamalla tuotettu energia
- Ydinvoimalla tuotettu energia
VALINTAOPAS - VIHREÄÄ SÄHKÖÄ TARJOAVAT YRITYKSET
Huomionarvoisia seikkoja ovat omistussuhteet ja se, millaista energiaa lisäksi on tarjolla
Ekosähkö Oy *
Tytäryhtiö Loiste sähköverkko Oy:llä, entinen E.ON Suomi Oy (joka yritti Fennovoiman ydinvoimalaitosta Suomeen) ja tätä ennen Kainuun Energia
Kaikki sähkö EKOenergiaa: vesivoima, tuulivoima, puuenergia, biokaasu
Ekoteko *
Etelä-Savon energian ry:n Ekoteko -sähkö
Energiaa puuenergialla, tuulivoimalla
Ekomerkintä: puuenergialla, tuulivoimalla
Energiapolar Oy
Useiden lappilaisten sähköyhtiöiden omistuksessa, suurin omistaja Rovakairan Tuotanto Oy
Energiaa fossiilisilla energianlähteillä, turpeella, ydinvoimalla, vesivoimalla, tuulivoimalla
Ekomerkintä: puuenergialla, tuulivoimalla
Etelä-Savon Energia Oy
Energiaa tuulivoimalla, vesivoimalla, biopolttoaineilla
Ekomerkintä: puuenergialla (ja turpeella!)
Forssan Energia
Vapon (turvetuotantoa) tytäryhtiö, yhtiön omistaa puoliksi Valkeakosken Energia Oy ja Sallila Energia Oy
Energiaa uusiutuvalla energialla, uusiutumattomalla energialla, ydinvoimalla
Ekomerkintä: biokaasulla
Fortum
Rosatom-Fennovoima osakas! (lisäys 4.12.2014)
Fortumin tytäryhtiö Fortum Pover and Heat on omistaja TVO:n ydinvoimalahankkeissa!
Energiaa ydinvoimalla ja vesivoimalla
Ekomerkintä: vesivoimalla
Kokkolan Energia
Energiaa ydinvoimalla, lauhdelämpövoimalla, joissa polttoaineina ovat: biopolttoaineet, maakaasu, turve ja kivihiili, vesivoimalla ja tuulivoimalla
Ekomerkintä: puuenergialla, tuulivoimalla
Lappeenrannan Energia Oy *
Energiaa maakaasulla, biopolttoaineilla, tuulivoimalla
Ekomerkintä: puuenergialla, tuulivoimalla
Lumituuli *
Asiakkaidensa omistama tuulivoimayhtiö, joka myy ylijäämäsähkön Ekosähkö Oy:lle
Energiaa tuulivoimalla
NordicGreenEnergy *
Aiemmin nimellä Kraft&Kultur, Norjalaisen vesivoimalaitosyhtiö Troms Kraft:in tytäryhtiö
Energiaa vesivoimalla, tuulivoimalla
Ekomerkintä: vesivoimalla
Scandem
Yhteispohjoismainen yritys
Ekomerkintä: hydroenergialla, tuulivoimalla
Porvoon Energia Oy
Omistajana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa!
Energiaa maakaasulla
Ekomerkintä: puuenergialla
Tammisaaren Energia *
Energiaa metsähakkeella, tuulivoimalla
Ekomerkintä: tuulivoimalla, puuenergialla
Vattenfall
Ruotsalaisomistuksessa oleva yritys
Energiaa ydinvoimalla, hiilivoimalla sekä vesivoimalla
Ekomerkintä: vesivoimalla
* = vihreimmät energiaa tarjoavat yritykset
Lähteet
Wikipedia
EREC:in ja Greenpeacen laatima Energiavallankumousraportti (pdf)
Ilmasto-opas
Leo Straniuksen tekemä vertailu ekosähköyhtiöistä (2012)
