Kunnallisvaaliehdokas Vesa Kaakkuriniemi numerolla 263
Vihreät - De Gröna, Jyväskylän vaalipiiri
AVOIMEMPI
- Päätöksenteko
- Julkinen data ja informaatio
- Ohjelmistojen lähdekoodi
- Asenne erilaisuutta ja uusia ideoita kohtaan
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPI
- Energiaratkaisut
- Julkisten rakennusten lämmitys
- Jätteenkäsittely ja kierrätys
- Suhde koskemattomaan luontoon
IHMISLÄHEISEMPI
- Palvelut
- Keskustarakenne
- Lähiympäristö
- Harrastus- ja toimintamahdollisuudet
- Kevyt liikenne
VAALIT OHI! SUURKIITOS ÄÄNENSÄ ANTANEILLE JA TUKIJOILLE!
Kunnanvaltuusto Jyväskylässä on nyt valittu - kaikki 67 henkilöä - jonka keski-ikä on 49,15 vuotta, nuorimman ikä on 25 vuotta ja vanhimman ikä 68 vuotta. Vanhimman tittelin jakaa itseasiassa kolme valtuutettua. Vihreän ryhmän keski-ikä puolestaan on 40,4 vuotta, lähempänä jyväskyläläisten keski-ikää. Äänestäjäkuntakin on nuorta, opiskelijoita, pienillä tuloillaan toimeen tulevia mutta tulevaisuuteen katsovia kuntalaisia. Toki puolueella on myös muista ikäluokista ja sosiaalisista ryhmistä äänestäjiä.
Nyt onkin sitten aika ottaa selvää, mitä tämä tuore valtuusto suunnittelee. Valtuustosopimuksesta ei selvästi nykymuodossaan ollut yhteistyön välineeksi. Valtuuston työ pääosin tapahtuu lautakunnissa ja sieltä tulevat varsinaiset ratkaisuehdotukset. On siis järkevää perustaa tiimejä asioittain. Tiettyä asiakokonaisuutta valmisteleva ryhmä olisi motivoitunut ja sisältäisi mielellään jäseniä ja näkemyksiä kaikista puolueista. Mini-sateenkaarihallitus? No ei aivan. Se olisi tapaamisissaan avoin kuntalaisille ja sillä voisi olla kaupungin nettisivuilla oma osastonsa, elinkaarensa ajan ainakin. Ryhmän sivun kautta kuntalaiset voisivat tehdä aloitteita avoimesti ja keskustelevaan sävyyn, suoraan asiaa valmistelevalle ryhmälle. Tietenkin netikettiä tulee noudattaa, jos mielii sivulla keskustella ja aloitteita tehdä. Huuteluun ja törkeiden asioiden kirjoitteluun ei ole nyt varaa. Tilaa on tehtävä asialle ja erilaisille ratkaisumalleille.
Meillä on kuitenkin yli 100000 aivot käytössä, joten otetaan niistä kaikki irti. Tietenkin lautakuntaryhmän tulee tehdä tiettäväksi perusteet tietyn kehityssuunnan suosimiselle ja tietyn ehdotuksen puoltamiselle, mutta perusteet eivät saisi olla nykyisen kaltaisia "koska nyt vaan tarvitaan lisää " -rakenteisia. Miksi tarvitaan? Tai miksi ei tarvita? Mitkä tekijät todella (reaalitaloudessa, ympäristövaikutuksissa ja sosiaalisissa asioissa) toteutuvat, jos ehdotus toteutuu? Aletaan tekemään kõik ühes koos!
---
TÄNÄÄN UURNILLE!
Vaikuttamisen päivä on tänään. Nyt on kuntalaisen kannalta tärkeintä olla liikkeellä. Jos haluat sanoa kantasi näihin asioihin yhteen ääneen kanssani...
KYLLÄ
uusiutuvalle energialle
avoimelle päätöksenteolle ja vallan hajauttamiselle
ruohonjuuritason vaikuttamiselle
luomu- ja lähiruoalle
pienten, paikallisten toimijoiden tukemiselle
toimivalle ja edulliselle julkiselle liikenteelle
kaikille helposti saatavilla olevalle perusterveydenhuollolle
globaalille vastuulle hankinnoissa
ennalta ehkäiseville palveluille ja vertaistoiminnalle
avoimelle lähdekoodille
omalle ja paikalliselle osaamiselle
viihtyisälle keskustasuunnittelulle ja toimiville kevyen liikenteen väylille
EI
fosiiliselle ja ydinenergialle
ei vanhoille hyvä veli -kerhoille
jatkuvalle vallan ja ihmisten keskittämiselle
monopoliyrityksille julkisessa liikenteessä
byrokratian nykyiselle määrälle
pelkkään hintaan tuijottamiselle kilpailutuksissa
kunnan roolin karsimiselle ja jatkuvalle yksityistämiselle
konsulttivetoisuudelle
kaukaa kestämättömästi rahdatulle ruoalle
globaalille riistotuotannolle
veronkiertäjille
uusille parkkihalleille ja automarketeille
...lähde tänään liikkeelle ja anna ääni useamman vuoden kansalaisjärjestöissä vaikuttaneelle ympäristöaktiiville, numerolla 263.
---
---
Olipa kerran biokaasulaitos
Rakennettiinpa kerran maalle uudenlainen energialaitos. Kaverinaan sillä on kaksi maatilaa ja 8 kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Se on nälkäinen, muttei syökään öljyä tai muuta fossiilista polttoainetta. Ruokaa sille riittää, koska ihmiset tuottavat niin runsaasti sopivaa biomassaa - vetäessään vessansa. Laitokselle on tulossa melkein ähky kun sitä lähellä sijaitseva kaupunki suunnittelee biojätteensä käsittelyä siirrettäväksi sen uuteen reaktori numero 3:een. Laitokselle nimittäin kelpaa raaka-aineeksi mikä tahansa biohajoava, orgaaninen aines, joka saadaan mädätysprosessin aikana luovuttamaan metaania, joka palaessaan ei juurikaan ilmakehää vaivaa.
Laitoksen lämpöteho 1,5 MW ja sähköteho lähes saman verran. Sinne käsiteltäväksi vietävän biojätteen määrä on vuosittain 60000 tonnia ja sähköä se tuottaa noin 30 GWh vuosittain. Viereisiltä maatiloiltaan saamasta sianlannasta laitos tuottaa hajutonta ja bakteerikannaltaan vaaratonta märkä- ja kuivalannoitetta koko lähiseudun viljelypinta-alan tarpeisiin. Jo nyt laitoksen rinnalle tarvitaan lisäkapasiteettia, itseasiassa paljonkin. Ja vieläpä eripuolille Suomea aina pohjoisimpiin osiin asti. Kooltaan nämä laitokset voisivat olla hyvin vaihtelevan kokoisia. Laitoksen ystävä nimeltä verokarhu ei ehkä olekaan ystävä näille tuleville laitoksille, sillä sen määräämä tariffi on alhainen - vain muutama ensimmäinen laitos Suomessa saa tämän tariffin ja tulevat laitokset jäisivät nykykäytännöllä sen ulkopuolelle. Lisäksi verokarhu laittaa käyttöveron kaikille biokaasuautoillekin. Polttoaineena biokaasua kohdellaan verokarhun toimesta kuin maakaasua, mutta muutosta on onneksi luvassa. Onneksi laitoksen avustajina toimii jo satoja yksityishenkilöitä, eikä uusien laitosten rahoitus ole vain valtion tuen varassa. Itseasiassa, mitä enemmän biokaasuvoimaloita ilmaantuu, sitä vähemmän tarvitsee valtion osallistua rahallisesti ja kunnatkin voisivat velkojensa kanssa painiskellessaan saada rahallista lohtua näistä laitoksista.
Polttoaineeksikin laitoksen keräämät kaasut soveltuvat hyvin. Tukholmassa julkinen liikenne kulkee jo lähes puoliksi biokaasulla. Tavoitteena on 2025, että koko kaupungin, ja metropolialueen liikenne olisi biokaasulla kulkevaa. Jyväskylä voisi ottaa samana vuonna tavoitteen, että 50% julkisesta liikenteestä on biokaasupohjaista. Jo nyt kaupunki saa lämmitykseen biokaasua Nenäinniemestä, mutta ei vielä täysin hyödynnä puhdistamon potentiaalia. Laitokselle puuhataan lajitoveria remontin yhteydessä. Tämä tulisi rakennettavaksi puhdistamon yhteyteen ja asiasta vallitsee jo hyvä yhteishenki. Todennäköisesti näemme lähiaikoina laitospopulaation vahvan kasvun, joka johtaa kohti tasapainoa energiantuotannossa. Kannattamattomat ja vaaralliset ydinvoimalaitoshankkeet voitaisi hylätä ja saada energia läheltä, ilman kaivoksia, hyvin pienillä ilmastopäästöillä. Laitos iloitsee taas saamastaan huomiosta.
---
Ehdotan ja vaadin, että kunnan kilpailutussopimukset tu
---
---
Ymmärtääksemme paremmin, mitä avoin lähdekoodi tarkoittaa, voin demonstroida asiaa vaikka oven lukkopesällä. Jos oven lukko hajoaa sisältä, "avoimen lähdekoodin" lukon saa auki tavallisella työkalulla ja ongelman voi korjata käsin pienellä manuaalien selauksella ja varaosan voi löytää lähes mistä tahansa kaupasta. Jos taas lukko edustaa suljettua lähdekoodia, löytyy työkalu ja varaosat lukon avaamiseen ja korjaamiseen vain yhdeltä tietyltä yritykseltä, heidän varastostaan eri mantereelta, heidän ehdoillaan. Päällisin puolin molemmat lukot tekevät saman asian, pitävät oven suljettuna. Tosin avoimen lähdekoodin lukko joudutaan asentamaan itse tai kaverin avustuksella.
Samalla periaatteella kaupunki voisi luoda avoimen lähdekoodin sovelluksista alustan, joka tarjoaa avoimet rajapinnat erilaisen julkisen datan jakeluun ja koostamiseen ns. mash-up -palvelujen tyyliin. Esimerkiksi voisi saada tiedon parkkihallien kulloisestakin autotilanteesta, erilaisten palvelujen jonotustilanteesta tai vaikkapa valtuustossa käsitellyn asian kaikista osa-alueista ja koosteen päätöksenteon vaiheista. Julkisen datan koostaminen kuntalaista palvelevaan muotoon tulisi olla kaupungin IT-palveluiden kehitystavoitteena.
Taloushallinnon SAP-järjestelmäänsä kaupunki ei helpolla voikaan uusia, mutta muilta osin on käytettävissä lukuisia vaihtoehtoja - ja osaamista. Meillä on vieressä kokonainen informaatioteknologian tiedekunta täynnä opiskelijoita, joilla on tavoite työuralle. Puhumattakaan ammattokorkeakoulun tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan linjoista. Konsultteihin nojaamisen sijaan kaupunki voisi ottaa taloon sisälle osaamista ja korvata sillä turhia konsulttikuluja, työllistää lisää kuntalaisia ja kasvattaa kykyään tuottaa laadukkaita IT-palveluita. Lisäksi yhteistyö avoimen lähdekoodin sovellusten palveluja tarjoavien yritysten kanssa voisi tuoda joustavuutta kaupungin IT-kokonaisarkkitehtuuriin.
---
kuppi teetä - 30 litraa
lasi viiniä - 120 litraa
kuppi kahvi - 130 litraa
lasi maitoa - 200 litraa
kilo naudanlihaa - 15000 litraa
Suomi on vesijalanjälkensä mukaan velkaa muulle maailmalle. Ja me olemme kuitenkin tuhansien järvien maassa. Monissa tuotantomaissa on vähän tai ei juuri ollenkaan järviä ja ne kärsivät pahenevasta kuivuudesta. Lähin esimerkkimme on Espanja, josta ostamme mm. appelsiineja, hedelmien vesisyöppöjä. Kauemmat esimerkit ovat suklaan osalta ovat Länsi-Afrikan maat, kahvin osalta Brasilia ja viinien osalta Chile sekä Australia. Kuntienkin tulee hankinnoissaan huomioida tämä tuotannon rakenteellinen vesivelka. Parhaiten tähän tavoitteeseen voidaan päästä oppimalla tuntemaan tuotantoalueiden ihmisiä kehitysyhteistyöprojektien kautta ja edistää veden saatavuutta ja puhtautta.
Materiaalisissa hankinnoissa tulee puolestaan huomioida esimerkiksi kaivosteollisuus ja käytettävien materiaalien tuotantoprosessit ongelmineen. Harvinaisia maametalleja pitäisi vähentää ja sitoutua tehokkaammin kierrättämään ja käsittelemään omat ongelma- ja teknologiajätteemme. Emme voi myydä käytöstä poistamaamme toimimatonta elektroniikkaa kehitysmaihin vaan jätteet on käsiteltävä siellä, missä ne on kulutettukin. Tehokas teknologiajätteen ja muoviyhdisteiden kierrätys on järkevä tutkimuskohde ja työllistää kunnassa avaten uudenlaisia yrittäjyyden muotoja.
Päiväkodeissamme ja kouluissamme on lihaa, joka tuotetaan Brasilian ja Chilen tehotiloilla, sillä kyseisen lihan hankkijan hintalappu on ollut edullisin. Lihan antibioottijäämistä on jo keskusteltu laajemmin mediassa ja erityisesti kasvuiässä olevat koululaiset tulee suojella sen vaikutuksilta. Vaadin julkisiin ruokahankintojen kilpailutuksiin luonnonmukaisuuden, kotimaisuuden ja ekologisen vastuun sisällyttämistä, ja jos siihen ei lainsäädäntö anna tarpeeksi tilaa, teen lakialoitteen näiden kriteerien ottamiseksi tärkeämmiksi laatukriteereiksi kilpailutuksissa. Lähellä luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on kunnalle sekä ekologisesta näkökulmasta että työllisyysvaikutuksiltaan ylivoimainen.
Voimme tukea paremmin kasvissyöntiä varmistamalla riittävän monipuolisen ja proteiinirikkaan kasvisruoka-annoksen päivittäin julkisissa ruokaloissa. Normaalin kasvisruokapäivän tilalle ehdotankin kouluihin yleistä liharuokapäivää muuten kasvisruokiin painottuvan valikoiman oheen. Tämä sen takia, että aivojen kehittymiselle tärkeän B12-vitamiinin saantisuositus ylittyy koululaisilla jo kerran viikossa lihaa syödessä.
Alkuperän tunteminen ja tuotteiden koko elinkaaren huomioiminen auttaa lisäämään globaalia vastuutamme, pienentämään ekologista jalanjälkeämme ja kasvattamaan ekologista kädenjälkeämme. Nämä tekijät on voitava paremmin huomioida kilpailutuksessa hintalapun ohella.
---
Kaupungin tulee tunnistaa nämä yhteisöt, mahdollistaa niiden toimintaympäristö, tuoda niitä esiin kampanjoidessaan tiettyjä tavoitteita, esimerkiksi kasvisruoan lisäämistä ja tukea tapahtumia ja tiloja, joissa kansalaistoiminta todella pääsee esille käytännössä. Se, mitä kaupungin ei tule tehdä on byrokratiakäytäntöjen tai holhoavan politiikan lisääminen näitä yhteisöjä kohtaan. Ne pyörivät iloisesti omillaan. Niillä on omia ideoita, niitä ei ohjaile julkinen hallintovalta, vaan halu parantaa yhteisöllisyyttä ja harrastaa vastuullista toimintaa ympäristön ja eettisten arvojen suhteen.
Kaupungin hallinnon tulee tiedostaa, että näistä yhteistöistä löytyy vahvoja tekijöitä, jotka ovat verkostoituneita ja joilla on selviä pyrkimyksiä vaikuttaa myönteisesti kunnan toimintaan. Perinteisestä kerho- tai harrastustoiminnasta nämä yhteisöt poikkeavat juuri siinä, että ne ajattelevat koko paikallisen yhteiskunnan tilaa eivätkä sulkeudu näkemyksiltään vain omaan toimintaansa.
Kun kaupunki on suunnittelemassa uutta kaavaa, palveluverkoston uudelleenorganisointia, tai kulttuuritilojen karsimista, tulisi nostaa pöydälle se fakta, että tekijöitä näiden osa-alueiden suunnitteluun löytyy juuri näistä yhteisöitä. Nykyisin kuullaan suunnittelussa lähinnä paperiasiantuntijoita, joilta puuttuu todellinen ruohonjuuritason tuntemus. Objektiivisimmat ideat kansalaistoimintaan ja kaupunkisuunnitteluun, lähtevät sieltä, missä asioita tehdään omaehtoisesti ja yhteisöllisesti, ei kabinettien pöydiltä. Tällaiseen toimintaan osallistuvat juuri ne, jotka eivät tavoittele omaa etuaan vaan yhteisön etua.
Ruohonjuuritason demokratiaa tarvitaan suunnittelun ohella myös päätösten valmisteluun. Jos näitä ideoita esittelevät kokoukset olisivat kaikki avoimia, päästäisiin läpinäkyvyyteen ja voitaisiin perustella tehdyt päätökset avoimesti ja riittävin perustein. Myös valitusoikeus tulee tietenkin olla, jos idea valitaan muuten, kuin kuntaa ja sen ihmisiä parhaiten tukevan ratkaisun perusteella. Hyvin valmistellusta ja esitellystä päätöksestä tosin ei tarvisi yleensä käydäkään valitusrulianssia kun kaikki tarvittavat taustatiedot valmistelua myöten olisivat kaikkien päätöstä valmistelleiden, myös idearikkaiden kuntalaisten, tiedossa. Kunhan ideoitsijoille vaan annetaan sopiva aikakehys, riittävät lähtötiedot ja tavoitteet, syntyy jotain kaunista.
---
---
---
Communal (local parliament) elections are coming in Finland! I am one of the candidates. Please like my page and support openness in decision making and in attitudes, green values (in energy and waste management) and more humane local services. The Green Party of Finland
www.facebook.com/vesakaakkuriniemi263
Laitoksen lämpöteho 1,5 MW ja sähköteho lähes saman verran. Sinne käsiteltäväksi vietävän biojätteen määrä on vuosittain 60000 tonnia ja sähköä se tuottaa noin 30 GWh vuosittain. Viereisiltä maatiloiltaan saamasta sianlannasta laitos tuottaa hajutonta ja bakteerikannaltaan vaaratonta märkä- ja kuivalannoitetta koko lähiseudun viljelypinta-alan tarpeisiin. Jo nyt laitoksen rinnalle tarvitaan lisäkapasiteettia, itseasiassa paljonkin. Ja vieläpä eripuolille Suomea aina pohjoisimpiin osiin asti. Kooltaan nämä laitokset voisivat olla hyvin vaihtelevan kokoisia. Laitoksen ystävä nimeltä verokarhu ei ehkä olekaan ystävä näille tuleville laitoksille, sillä sen määräämä tariffi on alhainen - vain muutama ensimmäinen laitos Suomessa saa tämän tariffin ja tulevat laitokset jäisivät nykykäytännöllä sen ulkopuolelle. Lisäksi verokarhu laittaa käyttöveron kaikille biokaasuautoillekin. Polttoaineena biokaasua kohdellaan verokarhun toimesta kuin maakaasua, mutta muutosta on onneksi luvassa. Onneksi laitoksen avustajina toimii jo satoja yksityishenkilöitä, eikä uusien laitosten rahoitus ole vain valtion tuen varassa. Itseasiassa, mitä enemmän biokaasuvoimaloita ilmaantuu, sitä vähemmän tarvitsee valtion osallistua rahallisesti ja kunnatkin voisivat velkojensa kanssa painiskellessaan saada rahallista lohtua näistä laitoksista.
Polttoaineeksikin laitoksen keräämät kaasut soveltuvat hyvin. Tukholmassa julkinen liikenne kulkee jo lähes puoliksi biokaasulla. Tavoitteena on 2025, että koko kaupungin, ja metropolialueen liikenne olisi biokaasulla kulkevaa. Jyväskylä voisi ottaa samana vuonna tavoitteen, että 50% julkisesta liikenteestä on biokaasupohjaista. Jo nyt kaupunki saa lämmitykseen biokaasua Nenäinniemestä, mutta ei vielä täysin hyödynnä puhdistamon potentiaalia. Laitokselle puuhataan lajitoveria remontin yhteydessä. Tämä tulisi rakennettavaksi puhdistamon yhteyteen ja asiasta vallitsee jo hyvä yhteishenki. Todennäköisesti näemme lähiaikoina laitospopulaation vahvan kasvun, joka johtaa kohti tasapainoa energiantuotannossa. Kannattamattomat ja vaaralliset ydinvoimalaitoshankkeet voitaisi hylätä ja saada energia läheltä, ilman kaivoksia, hyvin pienillä ilmastopäästöillä. Laitos iloitsee taas saamastaan huomiosta.
---
Pienet ja paikalliset toimijat kunnan perusta
Pienyrittäjän asema on kuin puun ja kuoren, toisin sanoen lain vaatiman hintakilpailutuksen ja suuryritysten neuvotteluvoiman välissä. Toisin kuin suuryritykset, pienet toimijat ovat lähes aina paikallisia toimijoita, jotka tuottavat lähialueilleen palveluja. He ovat usein vieläpä henkilökohtaisesti vastuussa koko omaisuudellaan yrittäjinä.Ehdotan ja vaadin, että kunnan kilpailutussopimukset tu
nnustavat
pienten ja paikallisten toimijoiden aseman laadukkaiden ja
ihmisläheisempien palvelujen mahdollisina tuottajina. Näissä yrityksissä
hallintokerros ei ole paisunut ja suorituskerros on tärkeä, ja sitä
kautta asiantunteva. Pientä yrittäjää, olipa hän sitten freelancer tai
hoivapalvelujen tuottaja, tulee ymmärtää ja rohkaista toimimaan tärkeänä
osana kunnan palvelutuotantoa. Toisin kuin monikansalliset suuret
yritykset, pienet ja paikalliset maksavat veronsa kaupungille sillä ne
eivät ole konserneja, jotka sisäisellä kaupankäynnillä kiertävät veroja. Lisää aiheesta sivulla Talouden tulkki.
Pienyritykset myös toisaalta tukisivat ja valvoisivat osin toisiaan eivätkä olisi yhtä suurta hallintomassaa, jossa pieni eliitti voi tehdä päätöksiä mielensä mukaan huomioimatta palvelujen suorituksen laatua, työntekijöiden kohtuuttomia aikatauluja ja tästä johtuvia laiminlyöntejä. Sama pätee julkisiin, erityisesti terveydenhuollon palveluihin. Suuri keskusjohtoisuus täytyy saada hajautettua ja hallinnon on tuettava palvelujen suorittajien työtä eikä vain pyöritettävä itseään.
Pienyritykset myös toisaalta tukisivat ja valvoisivat osin toisiaan eivätkä olisi yhtä suurta hallintomassaa, jossa pieni eliitti voi tehdä päätöksiä mielensä mukaan huomioimatta palvelujen suorituksen laatua, työntekijöiden kohtuuttomia aikatauluja ja tästä johtuvia laiminlyöntejä. Sama pätee julkisiin, erityisesti terveydenhuollon palveluihin. Suuri keskusjohtoisuus täytyy saada hajautettua ja hallinnon on tuettava palvelujen suorittajien työtä eikä vain pyöritettävä itseään.
---
Ennaltaehkäisevyyden merkitys
*homevauriotalo vs.
talo, jonka suunnittelussa kuunneltiin mikrobiologian asiantuntijoita
*varhaiseläkkeelle joutunut 29-vuotias vs.
*varhaiseläkkeelle joutunut 29-vuotias vs.
ennaltaehkäisevä ja vertaistoimintaan suuntautunut nuorisotyö ja koulu/oppilaitospsykiatria
*äärimmilleen viritetyt hoivapalvelujen aikataulut vs.
*äärimmilleen viritetyt hoivapalvelujen aikataulut vs.
kevennetty hallinto, tarpeeksi tekijöitä ja riittävästi aikaa kuunnella ihmisen tarpeita
*fossiilisia ja puuta polttava voimalaitos väärällä kattilalla vs.
*fossiilisia ja puuta polttava voimalaitos väärällä kattilalla vs.
hyvin suunniteltu ja riittävän hajautettu energiainfrastruktuuri, jossa uusiutuvat, varsinkin biokaasu, ovat saaneet merkittävän osan
---
Avoin lähdekoodi ja data palvelemaan kuntalaisia
Avoimesta lähdekoodista monelle tulee mieleen Linux ja Open office. Tämä on kuitenkin vain osa siitä kaikesta, missä avoimen lähdekoodin ratkaisuja on saatavilla. Valitettavasti kaupungin hallintotasolle ne eivät ohjelmistovaihtoehtoina ole päässeet. Tämä johtuu runsaasta konsulttivetoisuudesta - ja konsulttihan edustaa aina toimeksiantajaansa, yleensä suurta ohjelmistotaloa.Ymmärtääksemme paremmin, mitä avoin lähdekoodi tarkoittaa, voin demonstroida asiaa vaikka oven lukkopesällä. Jos oven lukko hajoaa sisältä, "avoimen lähdekoodin" lukon saa auki tavallisella työkalulla ja ongelman voi korjata käsin pienellä manuaalien selauksella ja varaosan voi löytää lähes mistä tahansa kaupasta. Jos taas lukko edustaa suljettua lähdekoodia, löytyy työkalu ja varaosat lukon avaamiseen ja korjaamiseen vain yhdeltä tietyltä yritykseltä, heidän varastostaan eri mantereelta, heidän ehdoillaan. Päällisin puolin molemmat lukot tekevät saman asian, pitävät oven suljettuna. Tosin avoimen lähdekoodin lukko joudutaan asentamaan itse tai kaverin avustuksella.
Samalla periaatteella kaupunki voisi luoda avoimen lähdekoodin sovelluksista alustan, joka tarjoaa avoimet rajapinnat erilaisen julkisen datan jakeluun ja koostamiseen ns. mash-up -palvelujen tyyliin. Esimerkiksi voisi saada tiedon parkkihallien kulloisestakin autotilanteesta, erilaisten palvelujen jonotustilanteesta tai vaikkapa valtuustossa käsitellyn asian kaikista osa-alueista ja koosteen päätöksenteon vaiheista. Julkisen datan koostaminen kuntalaista palvelevaan muotoon tulisi olla kaupungin IT-palveluiden kehitystavoitteena.
Taloushallinnon SAP-järjestelmäänsä kaupunki ei helpolla voikaan uusia, mutta muilta osin on käytettävissä lukuisia vaihtoehtoja - ja osaamista. Meillä on vieressä kokonainen informaatioteknologian tiedekunta täynnä opiskelijoita, joilla on tavoite työuralle. Puhumattakaan ammattokorkeakoulun tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan linjoista. Konsultteihin nojaamisen sijaan kaupunki voisi ottaa taloon sisälle osaamista ja korvata sillä turhia konsulttikuluja, työllistää lisää kuntalaisia ja kasvattaa kykyään tuottaa laadukkaita IT-palveluita. Lisäksi yhteistyö avoimen lähdekoodin sovellusten palveluja tarjoavien yritysten kanssa voisi tuoda joustavuutta kaupungin IT-kokonaisarkkitehtuuriin.
---
Globaali vastuu kuuluu kunnalle
Vettä kuluu tuotannossa enemmän kuin luulemme. Waterfootprint.org on listannut useita tuotteita, joista Wikipediaan on niistä tiivistetty yleisimmin käytettyjä.kuppi teetä - 30 litraa
lasi viiniä - 120 litraa
kuppi kahvi - 130 litraa
lasi maitoa - 200 litraa
kilo naudanlihaa - 15000 litraa
Suomi on vesijalanjälkensä mukaan velkaa muulle maailmalle. Ja me olemme kuitenkin tuhansien järvien maassa. Monissa tuotantomaissa on vähän tai ei juuri ollenkaan järviä ja ne kärsivät pahenevasta kuivuudesta. Lähin esimerkkimme on Espanja, josta ostamme mm. appelsiineja, hedelmien vesisyöppöjä. Kauemmat esimerkit ovat suklaan osalta ovat Länsi-Afrikan maat, kahvin osalta Brasilia ja viinien osalta Chile sekä Australia. Kuntienkin tulee hankinnoissaan huomioida tämä tuotannon rakenteellinen vesivelka. Parhaiten tähän tavoitteeseen voidaan päästä oppimalla tuntemaan tuotantoalueiden ihmisiä kehitysyhteistyöprojektien kautta ja edistää veden saatavuutta ja puhtautta.
Materiaalisissa hankinnoissa tulee puolestaan huomioida esimerkiksi kaivosteollisuus ja käytettävien materiaalien tuotantoprosessit ongelmineen. Harvinaisia maametalleja pitäisi vähentää ja sitoutua tehokkaammin kierrättämään ja käsittelemään omat ongelma- ja teknologiajätteemme. Emme voi myydä käytöstä poistamaamme toimimatonta elektroniikkaa kehitysmaihin vaan jätteet on käsiteltävä siellä, missä ne on kulutettukin. Tehokas teknologiajätteen ja muoviyhdisteiden kierrätys on järkevä tutkimuskohde ja työllistää kunnassa avaten uudenlaisia yrittäjyyden muotoja.
Päiväkodeissamme ja kouluissamme on lihaa, joka tuotetaan Brasilian ja Chilen tehotiloilla, sillä kyseisen lihan hankkijan hintalappu on ollut edullisin. Lihan antibioottijäämistä on jo keskusteltu laajemmin mediassa ja erityisesti kasvuiässä olevat koululaiset tulee suojella sen vaikutuksilta. Vaadin julkisiin ruokahankintojen kilpailutuksiin luonnonmukaisuuden, kotimaisuuden ja ekologisen vastuun sisällyttämistä, ja jos siihen ei lainsäädäntö anna tarpeeksi tilaa, teen lakialoitteen näiden kriteerien ottamiseksi tärkeämmiksi laatukriteereiksi kilpailutuksissa. Lähellä luonnonmukaisesti tuotettu ruoka on kunnalle sekä ekologisesta näkökulmasta että työllisyysvaikutuksiltaan ylivoimainen.
Voimme tukea paremmin kasvissyöntiä varmistamalla riittävän monipuolisen ja proteiinirikkaan kasvisruoka-annoksen päivittäin julkisissa ruokaloissa. Normaalin kasvisruokapäivän tilalle ehdotankin kouluihin yleistä liharuokapäivää muuten kasvisruokiin painottuvan valikoiman oheen. Tämä sen takia, että aivojen kehittymiselle tärkeän B12-vitamiinin saantisuositus ylittyy koululaisilla jo kerran viikossa lihaa syödessä.
Alkuperän tunteminen ja tuotteiden koko elinkaaren huomioiminen auttaa lisäämään globaalia vastuutamme, pienentämään ekologista jalanjälkeämme ja kasvattamaan ekologista kädenjälkeämme. Nämä tekijät on voitava paremmin huomioida kilpailutuksessa hintalapun ohella.
---
Ruohonjuuritason toiminnasta
Se, mitä kansalaiset todella haluavat yhteisöinä tehdä, on harvoin kaupungin päättäjien mielenkiinnon kohteena. Toivoa ei kuitenkaan tule heittää: onhan meillä Kankaan tehdasalue ja sillä kesäkaudella toimiva Kankaan Puutarha, josta kirjoitimme aiemmin. Tämä kaupunkiviljelyprojekti toimi kokoonsa nähden hyvin ja näytti, miten autioitunut alue, vanha parkkipaikka, saadaan kukoistamaan. Sadot olivat suurimmalla osalla hyviä. Yhteisön toiminta lähti muutaman ihmisen aloitteesta, nivottiin yhteen kaupungin suunnitelmiin elävöittää Kankaan tyhjä tehdasalue, ja yhteisö sai kaupungilta kasan multaa ja rakennuslautoja, joista viljelylaarit tehtiin. Lähdimme itse mukaan tutustuessamme toisen itsenäisen kansanliikkeen, Torikokouksen, toimintaan, jonka kautta saimme kuulla tulevasta kaupunkiviljelystä. Kankaan puutarhan toimijoissa löytyi myös samoja toisen yhteisön, Jyväskylä DIY:n puuhailijoita. Kaikkia näitä toimijoita yhdistää yksi seikka: ne eivät ole ry:itä tai muuten sääntömääräistä byrokratiaa pyörittäviä tahoja ja niissä voi olla mukana vapaamuotoisesti juuri sen verran kuin tahtoo - ilman jäsenmaksuja tai velvoitteita. Ne eivät pyöri ulkoisella rahoituksella vaan tekijöidensä oma-aloitteisuudella. Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa puhua "jäsenyydestä" näissä yhteisöissä. Parempi ilmaus on "aktiivi", mikä taas on eri asia kuin "aktivisti".Kaupungin tulee tunnistaa nämä yhteisöt, mahdollistaa niiden toimintaympäristö, tuoda niitä esiin kampanjoidessaan tiettyjä tavoitteita, esimerkiksi kasvisruoan lisäämistä ja tukea tapahtumia ja tiloja, joissa kansalaistoiminta todella pääsee esille käytännössä. Se, mitä kaupungin ei tule tehdä on byrokratiakäytäntöjen tai holhoavan politiikan lisääminen näitä yhteisöjä kohtaan. Ne pyörivät iloisesti omillaan. Niillä on omia ideoita, niitä ei ohjaile julkinen hallintovalta, vaan halu parantaa yhteisöllisyyttä ja harrastaa vastuullista toimintaa ympäristön ja eettisten arvojen suhteen.
Kaupungin hallinnon tulee tiedostaa, että näistä yhteistöistä löytyy vahvoja tekijöitä, jotka ovat verkostoituneita ja joilla on selviä pyrkimyksiä vaikuttaa myönteisesti kunnan toimintaan. Perinteisestä kerho- tai harrastustoiminnasta nämä yhteisöt poikkeavat juuri siinä, että ne ajattelevat koko paikallisen yhteiskunnan tilaa eivätkä sulkeudu näkemyksiltään vain omaan toimintaansa.
Kun kaupunki on suunnittelemassa uutta kaavaa, palveluverkoston uudelleenorganisointia, tai kulttuuritilojen karsimista, tulisi nostaa pöydälle se fakta, että tekijöitä näiden osa-alueiden suunnitteluun löytyy juuri näistä yhteisöitä. Nykyisin kuullaan suunnittelussa lähinnä paperiasiantuntijoita, joilta puuttuu todellinen ruohonjuuritason tuntemus. Objektiivisimmat ideat kansalaistoimintaan ja kaupunkisuunnitteluun, lähtevät sieltä, missä asioita tehdään omaehtoisesti ja yhteisöllisesti, ei kabinettien pöydiltä. Tällaiseen toimintaan osallistuvat juuri ne, jotka eivät tavoittele omaa etuaan vaan yhteisön etua.
Ruohonjuuritason demokratiaa tarvitaan suunnittelun ohella myös päätösten valmisteluun. Jos näitä ideoita esittelevät kokoukset olisivat kaikki avoimia, päästäisiin läpinäkyvyyteen ja voitaisiin perustella tehdyt päätökset avoimesti ja riittävin perustein. Myös valitusoikeus tulee tietenkin olla, jos idea valitaan muuten, kuin kuntaa ja sen ihmisiä parhaiten tukevan ratkaisun perusteella. Hyvin valmistellusta ja esitellystä päätöksestä tosin ei tarvisi yleensä käydäkään valitusrulianssia kun kaikki tarvittavat taustatiedot valmistelua myöten olisivat kaikkien päätöstä valmistelleiden, myös idearikkaiden kuntalaisten, tiedossa. Kunhan ideoitsijoille vaan annetaan sopiva aikakehys, riittävät lähtötiedot ja tavoitteet, syntyy jotain kaunista.
---
Uusiutuvan energian malleja
Uusiutuvan energian tavoitteita Ruotsista ja Norjasta voitaisiin soveltaa myös Suomeen. Norjassa julkiset 500m2 ylittävät rakennukset on lämmitettävä aurinkovoimalla. Ruotsi puolestaan varasi toukokuusta 2006 julkisille rakennuksille 70% tukea aurinkokennojen asennukseen. Suomessa voisimme ottaa mallia ja tehdä yhdistelmäratkaisuja, jotka olisivat joustavia paikan suhteen. Kuitenkin niin, että biokaasu, aurinkovoima, maa- ja ilmalämpö, sekä tietenkin tuulivoima voisivat yhdessä kattaa lähes kaiken sähkö- ja lämmitystarpeen julkisissa rakennuksissa. Biokaasuhan on jo nyt Suomessa käytössä kaukolämmöntuottajana.---
Facebook notification:
Kunnallisvaalit on tulossa ja olen niissä ehdolla. Käykää tykkäämässä, jos haluatte tukea avoimuutta päätöksenteossa ja asenteissa, ympäristöystävällistä energiantuotantoa ja jätteenkäsittelyä sekä yksilölliset tarpeet huomioivia palveluita. Vesa Kaakkuriniemi, Vihreät, De Gröna---
Communal (local parliament) elections are coming in Finland! I am one of the candidates. Please like my page and support openness in decision making and in attitudes, green values (in energy and waste management) and more humane local services. The Green Party of Finland
www.facebook.com/vesakaakkuriniemi263
