Laskettuja elinpäiviä populaatioltaan vähäisillä eläinlajeilla on edessä enää niukasti. Moni laji on sukupuuton partaalla. Luin hienosti kirjoitetun artikkelin sukupuuttoa kohtaavista eläimistä Villikatajan blogista. Maapallomme rikkaus ja lajikirjo on häviämässä ihmismassan alta.
Täällä voit käydä katsomassa ihmispopulaation kasvua: World Population Clock. Seitsemän miljardia on mennyt rikki.
Tässä toisenlaisia tilastomääriä:
aasiannorsuja 15.000 yksilöä
amurinleopardeja 40 yksilöä
isopandoja elää Kiinassa 1.600 yksilöä
jääkarhuja maailmanlaajuisesti arviolta 20.000 - 25.000 yksilöä
orankeja elää vapaudessa 41.000 yksilöä
saimaannorppia on 290 yksilöä
sarvikuonoja on vapaana 60
tiikereitä 3.200 yksilöä
vuorigorilloja luonnossa 786 yksilöä
(Tietolähde: WWF)
Eläinlajeja on kuollut sukupuuttoon kautta historian. Syynä, että eläinlaji ajautuu sukupuuton partaalle on todennäköisesti ollut jokin seuraavista: ilmastonmuutos, saasteet, elintilan vähäisyys tai sen pirstoutuminen, (sala)metsästys tai ylikalastus ja mainittakoon vielä ihmisen aiheuttamana historiassa tapahtuneet löytöretket vieraalle maaperälle ja eläintaistelut (mikä vähensi esimerkiksi barbaarileijonan, suurimman leijonarodun, väkilukua ja johti lopulta sukupuuttoon). Löydät tästä linkistä kuvakoosteen joistakin sukupuuttoon kuolleista eläimistä, joista kaunis muisto on enää jäljellä. Nyt ovat uhan alla edellä mainittujen lisäksi delfiinit, valaat, hait, sammakkoeläimet, Kakapo -lintu, koralliriutat jne. Kattava sivusto uhanalaisille eläimille on mm. Bacheera ja Earth's endangered greatures. Täältä löydät 20 uhan alla olevan eläinlajin listan, jossa nostetaan esille niitäkin lajeja, joiden lajikannan määrä on vähäinen ja uhan alla, mutta joita ei ole monien muiden lajien tavoin nostettu yhtälailla tietoisuuteen.
Uhan alla olevat populaatiokannat eivät usein pysty elpymään ja kannat vain kutistuvat ja lopulta häviävät olemasta. Uhanalaisia lajeja yritetään toki elvyttää, toiset lajit voivatkin elpyä ja runsaslukuistua, mutta tämä on pienempi prosenttiosuus. Pienen populaatiokannan ongelmana on myös insestitapaukset ja geeniperimän yhtäläisyys, mikä heikentää jo heikentynyttä rotua edelleen. Uhanalaiset populaatiot eivät myöskään kestä lajiin kohdistuvia tautiepidemioita, jos sellainen puhkeaa. Aivan pienimpien lajien häviämisen nopeudesta emme edes tiedä. Mittavaa tuhoa aiheuttavien sademetsähakkuiden seurauksena Afrikassa häviää lajikirjoltaan rikkailta sademetsäalueilta elämänmuotoja, joita ei ole ehditty vielä edes löytää.
Ihmisten olisi nyt aika herätä havainnoimaan, kuinka meidän kuluttava elämäntapa tuhoaa tieltään niin paljon uniikkeja lajeja, joita emme saa enää takaisin. Emmehän halua tulevaisuudessa, että tiedemies kloonaa sukupuuttoon jo kuolleen eläinlajin, kuten esimerkkitapauksessa on aikomus kloonata mammutti, vain näyttääkseen mihin pystymme, seurauksin, jotka eivät ole kloonatulle edullisia - ja jossa haisee vain puhdas raha ja näyttämisen tarve.
Maapallomme on ajan saatossa muokkautunut olemassa olevien eläinlajejen ravintoketjuksi, mutta nyt ravitoketjussa on alkanut tapahtumaan väistämättömiä muutoksia. Olen puhunut nyt uhanalaisista lajeista, mutta tarkastelkaamme lajeja, joita kasvatamme lukuisia määriä omaan massuumme tai turkikseksi. Me olemme vaikuttaneet ja muokanneet eläinlajeja tuotantokoneistoksi ja alistaneet ne meille ravinnoksi tai hyödykkeiksi. Lajeissa on tapahtunut valtava rodunjalostus maatiaislajikkeesta tuottavaksi karjatalouslajikkeeksi.
Hyvin suuri osa ravinnostamme koostuu eläinperäisestä tuotteesta. Olet mitä syöt -sanonta elää hyvin ja myös pitää. Syömällä eläimen, syömme, mitä eläin on syönyt. Ruoka ei karjalle ole kovin monipuolista, lähinnä geenimanipuloitua soijaa sen proteiinipitoisuuden takia. Syötämme karjan gmo-ruoalla, täytämme ne antibiootein ja pidämme ne, laiminlyöden niiden lajityypillisiä oikeuksia, ahtaissa kopeissa koko niiden elinajan, ja loppu, se vasta kauheaa eläimelle onkin. Ja tämä lopputuote se vain myy ja se myös markkinoidaan hyvin.
Pieni kannustin olisi paikallaan herättämään ihmiset ajattelemaan oman kuppikuntansa ulkopuolta ja vaatimaan eläimille elintilaa niin vapaudessa kuin tuotannossa.
 |
| Sukupuuttoon hävinnyt upea laji, kuvassa Sulttaani -niminen barbaarileijona New York:in eläintarhassa 1897 Kuva: Wikipedia |
Ajankohtaista:
Voit vaikuttaa ottamalla osaa lakialoitteeseen turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa. Täällä voit käydä etsimässä lisätietoa Turkistarhaton Suomi.
Greenpeacen Arktis -kampanjassa voit vedota jääkarhujen asumaalueen koskemattomuuden puolesta ja vastustaa öljynporausteollisuuden sinne menemistä allekirjoittamalla vetoomuksen Greenpeace - Arktis -sivulla.
Saimaannorpalle tukea antava tempaus, norppauinti (28.8.-7.9.), kerää lahjoituksia saimaannorpan suojeluun.
SEY:n ja Animalian tekemä eläinpoliittinen vaalikone auttaa löytämään eläinsuojelukysymyksiä ajavan ehdokkaan kuntavaaleissa.
