Kaunis helmikuinen sunnuntaitalvipäivä houkutteli ulos. Pakkastakaan ei ollut, joten ilma soveltui loistavasti ulkoiluun. Läheltä asuntoamme löytyi auraamaton kenttä ja päätimme toteuttaa kävelyn lumihangessa. Lunta oli paljon, joten polvia myöten rämmittiin lumessa. Liikkuminen oli tästä syystä hankalampaa kuin ihan normaalin lenkkeilyn. Kokeilumme tarkoituksena on jättää kulkemamme jäljet näkyville. Nämä jäljet ovat tosin nähtävissä vain ensi lumisateeseen asti. Mukavinta oli, että herätimme mielenkiintoa paikalle sattuneiden ihmisten keskuudessa ja saimme myös juttelua aikaiseksi.
Haasteellisuus, joka koettiin näinkin yksinkertaisessa kuvioinnissa, oli hahmottaa kokonaisuus. Suorien viivojen aikaansaamiseksi piti ottaa kiintopiste. Viivoissa haastoi myös se, että niiden tuli olla suurinpiirtein yhtä etäällä toisistaan. Mutta kaikinpuolin mukava talvipäivän aktiviteetti!
